Terveydenhuollon tarpeet huomioiva yhteistyö tuo vaikuttavuutta ja tehoa palveluihin

Asiakaslähtöisyys ja ketteryys asiakkaan ongelman ratkaisussa saa aikaan hyviä yhteistyösuhteita. Vaatii kuitenkin molemminpuolista uskallusta tarttua muutokseen. “Terveystalo ja Ninchat ovat oiva esimerkki siitä, miten iso ja pieni voivat yhdistää voimat vaikuttavuuden saavuttamiseksi.” lausui Kenneth Salonius Lääkäripäivillä pidetyn Startupit ja terveydenhuollon tarpeet -keskustelupaneelin aluksi.

Oikeita, olemassa olevia ongelmia ratkaisevat innovaatiot syntyvät lääketieteellisen ja teknologiaosaamisen yhdistämisestä. Digitaalisia ratkaisuja tarvitaan muun muassa spesifeihin asiakaspolun ongelmiin. Tarvitaan rohkeutta sekä isoilta toimijoilta että pienyrittäjiltä heittäytyä, jotta ekosysteemit voivat kehittyä. Tulevaisuuden digipalvelut ovat jo täällä ja niiden kehittymisen myötä teknologia-alan osaaminen on välttämätöntä.

“Pitää keksiä keinoja miten nykyisillä käsipareilla pystytään tekemään enemmän ja vaikuttavammin” -Jani Tikkanen

Potilaan tehokas palveleminen vaatii uudenlaista ajattelua, kuten arvoverkkomallia. Arvoverkkoajattelussa eri toimijat, kuten asiakasviestintään, ajanvaraukseen tai potilastietojärjestelmiin keskittyneet yritykset, toimivat yhdessä muodostaen yhtenäisen palvelukokonaisuuden. Vaatii uskallusta lähteä kokeilemaan, jotta voi muodostua ihan uudenlaisia ympäristöjä ja ajatella asioita totutun ulkopuolelta. Avoimella keskustella luodaan uusia tulevaisuutta kestäviä palveluita, joihin kuuluvat digitalisaatio, teknologia ja eri digitaaliset palvelut. 

Tietoturvallisuus ja mukautuminen asiakkaan tarpeisiin ovat tekijöitä, joita asiakkaat arvostavat ja pitävät tärkeinä. Oleellista on tunnistaa asiakkaan ongelmia, suunnitella, miten niitä voidaan ennaltaehkäistä, ja säästää aikaa muun muassa automatisoinnin avulla. Myös ymmärrys terveydenhuollon vaikuttavuudesta loppuasiakkaaseen, potilaaseen, on tärkeä näkökulma. 

Koodaava sairaanhoitaja ja muita tulevaisuuden tekijöitä

Jani Tikkanen kannustaa kollegoita lähtemään rohkeasti mukaan kehitystyöhön vaikka neuvonantajan roolissa. Tarvitaan intohimoa, tavoitteellisuutta sekä johtamista, joka mahdollistaa tehokkaan kehittämisen. Pitää olla tietynlaista nälkää ratkaista asioita ja startupien kanssa on mahdollista aidosti kehittää uutta. On välttämätöntä ottaa mukaan hoitaja tai lääkäri suunnitteluun. Näin tuotteesta voi tulla toimiva.  Terveystalo mahdollistaa eri kasvupolkuja alan digiosaajiksi, sekä lääkäreille että muille terveydenhuollon ammattilaisille.

“Terveydenhuoltoalan ammattilaisten roolissa on paljon kiinnostusta kasvaa uuden tyyppisiin terveydenhuollon alan rooleihin, jossa esimerkiksi koodaava sairaanhoitaja on ihan jumalattoman kova assetti tulevaisuudessa.” -Kati Sulin

Asiakaslähtöisyys on avainasemassa yhteistyön onnistumisessa

Pienen ja ison yrityksen yhteistyössä on paljon potentiaalia. Tavoitteena on palvella asiakkaita mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Hyviä yhteistyösuhteita luodaan asiakaslähtöisellä ongelmanratkaisulla, mikä johtaa asiakastyytyväisyyden kasvuun ja uudenlaisiin tapoihin toimia. Vaatii kuitenkin molemminpuolista joustavuutta ja uskallusta tarttua muutokseen. 

“Startupin erityispiirre on, että pieni yhteisö laittaa intohimonsa tavallaan tämän toimialan näkökulmasta niche tekemiseen.” -Kati Sulin 

Terveystalo tekee yhteistyötä useiden pienempien yritysten kanssa ja tarjoaa toimivia ratkaisuja asiakkailleen hyvin laaja-alaisesti. Terveysalan palveluprosesseja on paljon ja digitaaliset palvelut kehittyvät koko ajan. Yhteistyö myös pienten toimijoiden, kuten Ninchatin, kanssa tuottaa arvoa molemmille osapuolille.

 “Pieni, omaan tuotteeseen fokusoitunut yritys tuottaa palvelun tehokkaasti ja joustavasti.” - Ville Mujunen

Ninchat on yli 10 vuoden aikana kehittänyt tuotteen, joka palvelee useita eri asiakkaita. Yrityskaupan myötä Ninchatin ja Terveystalon yhteistyö syventyy ja tuottaa entistä vahvempia terveydenhuollon palveluratkaisuja. 

Tämä blogi perustuu tammikuussa 2023 Lääkäripäivillä pidettyyn “Startupit ja terveydenhuollon tarpeet” -paneelikeskusteluun yrittäjyydestä ja erilaisten yritysten yhteistyöstä. Paneelin puheenjohtajana toimi Kenneth Salonius Verticalilta ja panelisteina toimivat Kati Sulin Terveystalosta, Jani Tikkanen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ja Ville Mujunen Ninchatilta.

Case: Satasairaalan pilottihanke osoitti etävastaanoton parantavan diabeetikoiden hoitosuhdetta ja mahdollisti paremman hoitotasapainon saavuttamisen

Satasairaala pilotoi syksyllä 2021 Ninchatin vahvan tunnistamisen videovastaanottoa diabeteksen hoidon tukena. Etävastaanotolla voidaan ohjata apuvälineiden käyttöä, purkaa verensokerimittareita ja insuliinipumppuja sekä tarkastella niiden dataa yhdessä ilman, että potilaan ja hoitajan tarvitsisi olla samassa paikassa. Palvelun todettiin olevan yksi työkalu työkalupakissa tukemaan omahoitomallia, ja se mahdollistaa parempien hoitotulosten saavuttamisen, kun voidaan olla tiiviimmin yhteydessä.

Diabeteshoitaja Marja Rautavirta, Satakunnan sairaanhoitopiiriin kuuluvasta Satasairaalasta, esitteli diabeteshoitajan etävastaanotto pilotin tuloksia Ninchat Sessions @ Slush -tapahtumassa. Palvelulla voidaan täydentää ja tehostaa nykyisellään käytössä olevia fyysisiä käyntejä ja puhelinkontakteja. Tämä tukee sekä asiakkaan omahoitoa että henkilökunnan työtä. Etävastaanoton etuna on näköyhteys, joka helpottaa potilaan ja hoitajan välistä kommunikaatiota. Osallistaminen on erilaista kuin puhelimessa puhuessa ja hoitosuhde paranee tavattaessa ”asiakkaan kotona”.

Diabetes on sairauden toteamisen jälkeen pääasiallisesti omahoitoinen sairaus, mikä tarkoittaa, että diabeetikko on itse vastuussa hoidostaan ja saa ohjausta ja tukea hoitopaikasta. Varsinkin tyypin 1 diabeteksen hoidossa hyödynnetään teknologiaa hoidon tukena, jolloin uusien innovaatioiden hyödyt saadaan käyttöön. Mutta laitteiden ja välineiden käyttö sekä niiden tuottaman datan analysointi vaatii myös ohjausta ja tukea. Voidaankin sanoa, että potilaan ja hoitajan välillä on valmennussuhde. Tähän etävastaanotto soveltuu erinomaisesti.

“Teknologian käyttö diabeteshoitotyön apuna sopii hyvin, erityisesti sairauden omatoimisuuden vuoksi” -Marja Rautavirta

Ninchat alusta auttoi osallistamaan sekä tukemaan omahoitoa  

Ninchatin vahvan tunnistamisen mahdollistava ratkaisu tarjosi monipuolisesti apua työskentelyyn. Pilotin aikana huomattiin muun muassa, että etäyhteyden hyödyntäminen vähentää sairauskeskeisyyttä. Palvelu myös osallistaa potilaan ja tämän läheiset hoitoon. Videon välityksellä oli myös mahdollista kommunikoida ilman maskia, mikä koettiin työskentelyä helpottavana asiana. Lisäksi etävastaanotto vähentää asiakkaan poissaoloja työstä, sillä hoitajan voi tavata vaikka lounastauolla. Tapaamiset ovat myös usein lyhyempiä kuin fyysiset vastaanotot, vaikka vastaanottoajan lyhentäminen ei sinällään ole tarkoitus. Se kuitenkin mahdollistaa esimerkiksi nopeat kysymykset. Etävastaanoton avulla voidaan saavuttaa kustannustehokkuutta sekä säästää asiakkaan aikaa, kun sairaalaan kulkeminen jää pois. Myös tilapäisesti ulkomaille muuttavan diabeetikon hoitosuhde on mahdollista säilyttää tämän vastaanottotyypin ansiosta.

Marja Rautavirta kommentoi seuraavasti: “Palaute on ollut hyvää. Alueellamme on pitkät välimatkat ja kontrollikäynteihin kuluisi opiskelijoilla / työssä käyviltä monta tuntia aikaa. Etävastaanotolla voivat olla mm. lounastauolla. Itse pidän tästä vastaanottotyypistä ja uskon, että tulevaisuudessa nämä lisääntyvät. Diabeteksen hoidossa käytettävät omahoidon seurantalaitteet mahdollistavat tietojen (glukoosiarvojen, insuliiniannosten yms.) tarkastelun hoitopaikassa ilman, että potilas on paikalla. Jo viimeaikaiset tutkimukset todistavat, että tämä on hyvä toimintatapa ja jää aikaa niille potilaille, jotka todella tarvitsevat läsnäolovastaanottoa.”

“Tulevaisuus on tässä ja nyt”

Virtuaalisen / digitaalisen diabetesvastaanoton pitäisi olla kaikkien diabeetikoiden saatavilla. - Marja Rautavirta

Marja Rautavirta esitteli Satasairaalan diabeteshoitajan vastaanoton pilotointia joulukuussa pidetyssä Ninchat Sessions @ Slush -tapahtumassa.

Case: Kanta-Hämeen hyvinvointialueen digitaalisten etäpalveluiden onnistunut pilotointi

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin tavoitteena on kehittää digitaalisia palveluita voimakkaasti ja asiakaslähtöisesti tulevina vuosina. Vuonna 2020–2021 toteutetun chat-pilotoinnin tuloksena yli 100 sote-alan ammattilaista käyttää nyt Ninchatin räätälöityjä etäpalveluita sujuvoittamaan työntekoa ja asiakaspalvelua. Tietoturvallinen ratkaisu todettiin pilotoinnissa helppokäyttöiseksi ja asiointi miellettiin useassa tilanteessa nopeammaksi kuin puhelimitse hoidettuna. Digipilotteja toteutettiin nuorten, perheiden ja mielenterveysyksiköiden kanssa.

Joulukuussa pidetyssä Ninchat Sessions @ Slush -tapahtumassa Reetta Mathier Kanta-Hämeen keskussairaalasta kertoi Hämeen liiton koordinoimasta digipilotista. Laajasti toteutettuun pilottiin osallistuivat Hämeenlinnan kaupunki, Riihimäen seudun terveyskeskus, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Hattula, Janakkala ja Kanta-Hämeen keskussairaala. Chat- ja videovastaanotot sekä vahva tunnistautuminen otettiin käyttöön lasten, nuorten ja perheiden terveyspalveluissa sekä mielenterveyspalveluissa. Laajasti sairaanhoitopiirin eri palveluissa toteutetussa pilotissa saatiin kerättyä suuri määrä kehittämistyötä tukevaa dataa.

Räätälöidyt etäpalvelu integroitiin palveluprosesseihin seuraavasti:

KHSHP: Äitiyspoliklinikan ajanvaraus

Hämeenlinna: Hämeenlinnan terveyspalvelut ja Ankkuri-tiimi

Janakkala: Äitiys- ja lastenneuvola

Hattula: Lapsiperheet sekä sosiaalityö aikuiset ja työllisyyspalvelut

FSHKY: Palveluohjaus ja Nuorten aikuisten sosiaalityö

RSTKY: Mielenterveys- ja päihdeyksikkö sekä Kuntoutus- ja terapiayksikkö

Reetta Mathier esitteli Kanta-Hämeen chat-pilotoinnin joulukuussa pidetyssä Ninchat Sessions @ Slush -tapahtumassa.

Tunnistetut digitaaliset terveyspalvelut käyttöön

Sote-palveluiden turvallinen käyttö vaatii vahvan sähköisen tunnistautumisen kytkennän. Esimerkiksi äitiyspoliklinikan ajanvarauksen chat upotettiin Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sähköiselle asiointikanavalle, Oma Raittiin, jonne kirjaudutaan vahvasti tunnistautuneena. Etäasiointi voitiin myös aloittaa tunnistautumisella ennen siirtymistä chattiin tai video-chattiin.

Vahvaa tunnistautumista käytettiin eri tavoin pilottihankkeen aikana ja kehitystarpeena nousi vahvan tunnistautumisen hyödyntäminen kesken asioinnin. Pilotin jälkeen tämä uusi toiminnallisuus otettiin laajasti käyttöön monessa organisaatiossa. Myös sisäisen konsultaatio-chatin kehittämistä on jatkettu. Ajatuksena on, että erikois- ja yleislääkärit voisivat konsultoida toisiaan sujuvasti etänä. Kevytbottia voidaan hyödyntää haastattelemaan yleislääkäriä, jolloin erikoislääkäri saa nopeammin tarvittavat tiedot, kuten asiakkaan henkilötunnuksen, ja pystyy perehtymään kokonaisuuteen nopeammin.

Ninchatin toimitusjohtaja Ville Mujunen kommentoi: “Tarjosimme avaimet käteen mallilla toteutettuja pilotteja eri yksiköille ja Kanta-Häme pilotoi riittävän isosti eri palveluita, jotta hyödyt saatiin esiin. Kokemukset erityyppisistä palveluista antavat myös hyvät lähtökohdat tulevaisuuden palvelujen kehittämiseen. ”

Chattien käytöstä saatiin kerättyä valtava määrä tietoa, Reetta Mathier kommentoi. Jokaisessa toteutuksessa tallennettiin muun muassa keskimääräiset keskusteluajat, keskustelujen määrät, kellonajat, kesto, tippuneet asiakkaat, odotusajat sekä asiakkaiden palaute tyytyväisyydestä. Kerätty data ja käyttäjien kokemukset ovat olleet arvokasta tietoa, kun pilotin tuloksena on laajennettu etäpalveluiden käyttöä sekä edelleen kehitetty toteutuksia.

Huomaamatonta ja sujuvaa asiointia

Palvelut olivat avoinna vaihtelevasti tarpeen mukaan. Kävijämäärä oli tasainen ja 72 % asiakkaista antoi palvelusta arvion. Näistä 100 % oli positiivisia. Asiakkaiden antama positiivinen palaute kertoo ammattilaisten kyvystä sisällyttää uusia palveluita sujuvasti olemassa oleviin palvelumalleihin. 

Ammattilaiset kokivat chat-työskentelyn useassa tilanteessa sujuvampana ja nopeampana kuin puhelimen välityksellä tapahtuvan asioinnin. He myös korostivat tekniikan toimivuuden tärkeyttä. Ninchatin tarjoama sisäinen tukikanava ammattilaisille koettiin erittäin käteväksi ja nopeaksi tavaksi saada apua mahdollisissa teknisissä haasteissa. Ninchatin tukikanavilla päivystää laaja tiimi, jonka ansiosta reaktioaika on nopea ja kanavalla voi kysyä apua mihin tahansa etäpalveluun liittyvään asiaan.

Pilotin aikana esiin nousi tarve vahvan tunnistautumisen kytkemiseen eri tilanteissa. Tämän koettiin sujuvoittavan sekä asiakkaiden asiointia, että ammattilaisten työntekoa. Reetta Mathier mainitsi esimerkin, jossa asiakas tunnistettaisiin kesken chatin ja näin voitaisiin määrätyllä raskausviikolla tehtävän ultran myöhästymisen vaikutukset arvioida sekä jatkotoimenpiteistä sopia suoraan chatissa lääkärin kanssa.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on jatkanut pilotin aikana toteutettujen etäpalveluiden käyttöä. Kerättyjen tietojen ja kokemuksien tukemana on palveluita myös kehitetty ja räätälöityjä ratkaisuja lisätty. Muun muassa kevytbotin hyödyntäminen on parantanut tiedonsaannin nopeutumista ja auttanut asiakkaiden palvelupolkujen lyhentämisessä. Sujuva asiointi tukee ammattilaisten työntekoa ja asiakkaiden tiedon saantia.